Vuonna 2000 tuli uusi ympäristönsuojelulaki, jonka mukaan uusi tai toimintaansa laajentava betoniteollisuuden tehdas tarvitsee ympäristöluvan. Kirja on vuodelta 2005 eli EU:n tuolloin ennustetut lainsäädännöt sekä kotimaan lainsäädäntöennustukset koskien jätteen käyttöä maarakentamisessa, lannoitevalmistelakia ja maa-aineslakia ovat saattaneet muuttaa tilannetta tämän jälkeen.

Betoniasemalta tai ­­-tehtaalta pois johdettu vesi on hyvin emäksistä. Se ei kuitenkaan ole ympäristölle vaarallista, mutta siihen liunneet aineet voivat esimerkiksi kertyä putkistojen pinnoille. Betonilietteet ovat myös hyvin emäksisiä, mutta niistäkään ei koidu ympäristöhaittoja, kunhan ne käsitellään ja sijoitetaan oikein.

Betoniteollisuuden mahdollisesti hienoja kiintoainepartikkeleita sisältävää kierrätysvettä sekä pestyä uusiokiviainesta voidaan käyttää betoninormien mukaisesti betonin osa-aineena. Pestyn kiviaineksen määrä voi olla betonissa lajitteisiin jakamattomana 5 % kiviaineksen kokonaismäärästä ja se soveltuu ongelmitta myös maarakennuskäyttöön.

Betonilietettä kertyy tuotannossa, jossa hienoainesta syntyy esimerkiksi hionnoissa erityisen paljon tai sitä ei muusta syystä kierrätetä takaisin tuotantoon. Lietettä on mahdollista hyödyntää kalkistusaineena pelloilla, jolloin sen käytettävyyttä parantaa rakeistus ja murskaus. Lietteet soveltuvat myös sellaisenaan maa- ja viherrakennuskohteisiin, joissa tekniset vaatimukset eivät ole suuria. Sen käyttö myös kiviainesta sisältävässä alhaisen lujuuden massoissa on myös yksi mahdollisuus käytön laajentamiseen. Jaksokehitystä sekä täysin uusia ideoita tarvitaan ja kehitellään kaiken aikaa, jotta kaikki betoniliete Suomessa saataisin riittävän taloudellisesti hyötykäyttöön.

karkea kiviaine sekä betoniliete voidaan eritellä toisistaan tuoreesta ylijäämäbetonista erilaisilla pesureilla. Lietteestä voidaan selkeyttää altaissa kiintoaines eroon ja vesi voidaan kierrättää uudelleen prosessiin. Lietettä voidaan käyttää myös betonin valmistamiseen tai tuotteistaa esimerkiksi maanparannusaineeksi. Karkea kiviaines voidaan hyödyntää betonin valmistuksessa tai maarakentamisessa.

Suurin tarve kierrätykseen on betoniasemilla, betonin hionta- ja pesulinjoilla sekä ontelolaattojen valmistuksessa. Kierrätysteknologian tulee aina olla yrityksen ja tehtaan kannalta taloudellisestin perusteltu ja tehdaskohtaisesti suunniteltu.

Kovettuneen betonin kierrätysaste on nopeasti kasvanut noin 50 %:iin ja oli jo kirjan tekoaikaan valtakunnallisten rakennusjätteiden kierrätysasteen tasolla. Betonimurskeen käyttö on hyvin ohjeistettua ja sen potentiaalisin käyttöalue on maarakentamisessa. Vuonna 2004 Betonimursketta käytettiin noin 300 000 tonnia sadoissa eri rakennuskohteissa mm. teissä, kaduissa, kentissä ja pihojen kantavissa sekä jakavissa kerroksissa. Betonimursketta voidaan käyttää myös uusiokiviaineksena betonissa. Betonissa voi olla jopa 20 – 30 % betonimursketta uusiokiviaineksena, ilman että se vaikuttaa oleellisesti betonin ominaisuuksiin. Osassa raudoittamattomista betonikohteista betonin koko karkea kiviaines on mahdollista korvata betonimurskeella.