Helmikuun Blogi
Projektin ensimmäinen vaihe
Tutkimme rakennusjätteen vähentämistä korjausrakentamisessa. Tällä hetkellä talonrakentamisesta kertyy 2 milj. tonnia jätettä vuodessa, josta korjausrakentamiseen osuus on 50 %. Rakennus- ja purkujätettä hyötykäytetään materiaalina nykyään vain alle 50 %. Vuoteen 2020 mennessä tulisi kierrättää uuden jätelainsäädännön mukaan vähintään 70 %. Tutkimuskohteina keskitytään erityisesti jätteiden lajitteluun ja kehitykseen jo jätteen syntypaikalla. Pyritään hyötykäyttämään uudelleen betonia sisältävä puutavara ja levy- ja seinämateriaalit.
Tavoitteenamme on luoda uusia keinoja rakennusjätteen lajitteluun ja ratkaista lajittelusta aiheutuvia tilaongelmia rakennustyömailla, saada jätemassa suoraan kierrättäjille ja vähentää rakennusjätekustannukset puoleen nykyisestä sekä kehittää konsultointipalvelu tai tuote, jolla edesauttaa rakennusjätteen hyötykäyttämistä. Projektin tavoite on laaja ja samoin sen tutkimusalue. Sen vuoksi pyritään keskittymään suurten jätemassojen kierrätykseen ja paneudumme tutkimusosuuksissa erityisesti haastatteluihin ja tiedusteluihin, joilla selvitämme mahdollisten uusien menetelmien toimivuutta käytännössä.
Projektin avulla pääsemme tutustumaan kiertotalous-, rakennus- ja rakennusjätealaan, opimme eri materiaaleista ja niiden kierrätyksestä sekä samalla itsensä ja muiden haastamisesta. Toivomme saavamme prosessista konkreettisia tuloksia rakennusjätteen uudelleenkäytöstä ja muusta materiaalikierrätyksestä.
Tähän mennessä olemme pitäneet projektin aloitusbootcampin, jossa saimme tutustua Case-tapauksen Ramboll-yritykseen ja projektin tutustumisongelmaan. Olemme selvittäneet näitä ongelmia ja pohtineet projektin tuomia haasteita. Olemme vaiheessa, jossa tunnistamme korjausrakentamishankkeen materiaali- ja jätevirtoja ja mietimme ideoita niiden hyödyntämiseen uudelleen. Olemme etsineet erilaisia tietolähteitä ja muuta aiheeseen liittyvää aineistoa ja tutkineet rakennusjätteen kierrättämisen nykyisiä menetelmiä.
Olemme pohtineet uusia innovatiivisia menetelmiä ja saaneet kokoon kolme kärki-ideaa, joita lähdemme kehittämään yhdessä rakennusalan ammattilaisten kanssa, lähinnä haastatteluiden ja työmaavierailun kautta. Olemme laatineet kattavat haastattelukysymykset kuljetus- ja rakennusalanliikkeille ja olemme valmiita siirtymään projektin toiseen vaiheeseen toteuttamaan tutkimuksen kvalitatiivista ja empiiristä osaa.
-Jasmin 12.03.2017
Maaliskuun Blogi
Pääkaupunkiseudun rakennusjätteen käsittely
Rakennushankkeissa pääkaupunkiseudulla on käytössä jätehuoltosuunnitelma, jota kaikkien hankkeen osapuolten tulee noudattaa. Jätesuunnitelma ohjaa urakoitsijaa toimimaan ympäristöystävällisesti Suomen lakia noudattaen.
Rakennusjätteen keräily, käsittely ja kierrätys eteenpäin tulisi suunnitella jo rakennushankkeen hankesuunnitteluvaihe, eikä vasta toteutusvaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että hankesuunnittelun ja hankesuunnitelman laatimisen tärkeys korostuvat ja siten asiantuntijoiden käytön merkitys. Hankesuunnitelmassa voidaan käsitellä rakennuksen/hankkeen energiatehokkuutta, taloudellisuutta, turvallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käytön häiriöttömyyttä. Helsingin kaupungilla on todettu, että oikeilla hankeratkaisuilla ja luonnossuunnittelulla vaikutetaan hankkeen lopputuloksen laatuun ja taloudellisuuteen vähintään 80%. Toteutussuunnittelu on vain hankkeen suoritusosuus.
Saneeraus- ja purkutyömaiden betonijätteestä toimitetaan puolet suoraan työmailta maanrakennuskäyttöön MARA-asetuksen mukaan (591/2006) ja loput kuljetetaan jätteenkäsittelylaitoksille, josta suurin osa myös päätyy maanrakennuskäyttöön MARA-asetuksen mukaisesti. MARA-asetus säätää jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia maarakentamisessa sekä määrää laskemaan syntyneitä jätemääriä. Osa purku-urakoitsijoista murskaa betonin työmaalla helpottaakseen jätteenkeräilyä pienessä tilassa. Murskaaminen tulee toteuttaa myös MARA-asetuksen mukaan.
Muu rakennusjäte toimitetaan tavallisesti pääkaupunkiseudulla sijaitseviin käsittelylaitoksille tai siirtokuormausasemille. Syntypaikkalajittelu ja -keräily toteutuu työmailla suurimpien jätelajikkeiden kanssa kustannushakuisesti. Tavallisesti kolmen suurimman jätemassan lajittelu onnistuu suoraan työmaalla. Lajittelu on kiinni käytettävästä tilasta ja työvaiheesta työmaalla sekä urakoitsijan työntekijöiden lajitteluohjeiden noudattamisesta. Jätehuollon logistiikasta vastaa lähes aina jätealan yritykset, urakoitsijat eivät itse kuljeta jätteitä pois.
Purkutyömaat
Purkutyö toteutetaan tavallisesti suurissa purku-urakoissa purku-urakoitsijoiden toimesta. Purkutyötä tekevät myös muut maanrakennusyritykset, mutta tulevaisuuden lainsäädännön tiukennettua rakennusjätteen kierrättämisen osalta olisi hyvä, jos purkutyön suorittaisivat aina purkutyöhön erikoistuneet urakoitsijat purkuasiantuntijoiden johdolla jopa pienemmissäkin kohteissa. Tavallisesti pientalojen purku-urakoissa sekajätteen määrä on suhteessa suurempi verrattuna suuriin purku-urakoihin. Ensin suoritetaan haitta-ainetutkimus asiantuntijoilla purku- ja saneerauskohteissa, jonka jälkeen poistetaan turvallisuusmääräyksiä noudattaen asbesti ja muut vaaralliset aineet. Tämän jälkeen poistetaan ja lajitellaan materiaalit purkukohteen rungon ympäriltä ja tämän jälkeen runko puretaan ja betoni pulveroidaan eli betonilohkareet hienonnetaan ja raudoitus poistetaan.
Purkutyömaiden jätteistä yli 90 % on betoni- tai kivijätettä. Betonijätettä syntyy erityisesti kerros- ja kivitalojen purkamisessa, mutta myös puutalojenkin kellarin ja perustuksen purussa. Suurimmilla purkutyömailla kerätään ja lajitellaan kattohuopa eli bitumikermi erikseen. Jätteenkäsittelylaitoksessa kattohuopa murskataan ja toimitetaan asfaltin raaka-aineeksi, Lahdessa toimii teollinen symbioosi Tarpaper Recycling Finland Oy, joka kierrättää Suomessa kattohuopaa asfaltin raaka-aineeksi. Vaarallista jätettä ovat asbesti, fenoleita sisältävä mineraalivilla, freoneja sisältävät eristeet, kreosoottia, arseenia, kuparia tai kromia sisältävä puu ja kestopuu, formaldehydiä sisältävä vaneri, lyijyä sisältävät lasitetut laatat, sekä freoneja tai PCB-yhdisteitä
(polykloorattu binfenyyli) sisältävät saumaustuotteet sekä saastunut betoni, jota voi olla kohtalaisia määriä kohteesta riippuen. Hankalia jätteitä ovat myös kova ja pehmeä PVC (polyvinyylikloridi).
. Vaarallisen jätteen esiintyvyys on yleistä purettaessa vanhoja teollisuuskiinteistöjä.
Saneeraustyömaat
Peruskorjauksia urakoivat tavallisesti suuremmat rakennusyhtiöt ja linjasaneerauksia pienemmät. Saneeraustyömailla on useimmiten ahtaampaa työskennellä verrattuna uudisrakennus- tai purkutyömaihin. Pakkausjätettä ja puuta syntyy runsaasti, kuten uudisrakennustyömailla ja ne päätyvät yleensä sekajätteeksi työmaiden ahtauden takia. Kiviainesta ja metallia kerätään ja lajitellaan muutamalle kuljetuslavalle riippuen työmaan tilasta. Pienempiä jätteitä kerätään muille lavoille tai suursäkkeihin. Suursäkkejä käytetään tavallisesti kipsilevyjen keräyksessä. Jätehuollosta huolehtii yleensä ulkoistettu jätehuoltoyhtiö.
Lajittelu työmailla
Suuri ongelma rakennusjätteen kierrättämisessä on jätteen keräilijän ja lajittelijan korvien välissä. Rakennusliikkeitä ohjaa lainsäädäntö ja työmaan ympäristö- ja jätehuoltosuunnitelmat, mutta on todettu, että työnjohtajien on vaikea saada alaisensa noudattamaan tarkkaan sääntöjä. Kiviaineksen, metallin ja puun lajittelu onnistuu yleensä, mutta vaikeuksia on energia- tai pakkausjätteen suhteen. Pakkausjätettä päätyy runsaasti sekajätteeksi ja sekajätteen seassa se likaantuu ja kastuu helposti, mikä vaikuttaa materiaalin kierrättävyyteen. Pakkausjätettä käytetään tällä hetkellä todella paljon energiantuotantoon. Työnjohtajat ovat kokeneet uupumusta alaistensa ohjaamisessa, koska eivät saa motivoitua näitä noudattamaan lajittelusääntöjä loppuun asti. Asiaan vaikuttaa myös ulkomaalaisten työntekijöiden ymmärrys.
Jatkotutkimusten tärkeys
Pakkausjätettä syntyy rakennustyömailla paljon, varsinkin saneeraus- ja uudisrakennustyömailla. Olisi tärkeää selvittää miten paljon pakkausjätettä syntyy ja milloin sen lajittelu on taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi kaipaisi lisätutkimuksia, että miten pakkausjätteiden siirtymistä tuottajavastuun alle voitaisiin hyödyntää työmaiden jätteiden kierrättämisessä. Tuottajavastuuyhtiöitä on pääkaupunkiseudulla muutama ja niille viety lajiteltu rakennusjäte ei aiheuta jätemaksuja rakennusurakoitsijoille, kuin keräilyn ja kuljetuksen osalta.
Muovi- ja paperipakkausjätteen erikseen lajittelu tuo lisähaasteita ahtaille työmaille, mutta tärkeää kuitenkin toteuttaa. Ahtaiden työmaiden tilaongelmia voidaan kuitenkin vähentää työmaalla käytettävillä suljetuilla jätepuristimilla. Jätepuristimilla saadaan lajiteltu jäte ja erityisesti kevyt jätemateriaali tiiviiksi pieneen tilaan ja kuljetettua kuivana eteenpäin. Jätepuristimet vähentävät rajusti jätehuollosta syntyviä logistiikkakuluja. Niiden käytössä tosin pitää ottaa huomioon maarakenteen kestävyys raskaalle painolla.
20.3
Projektin eteneminen
Projektin edetessä olemme hankkineet tietoa rakennusjätteen nykyisistä kierrätystavoista sekä kierrätyksen ongelmista. Ongelmiksi on paljastunut muun muassa tilan vähyys työmailla sekä materiaalien kunto. Materiaalien kunto korostuu etenkin korjausrakentamisessa ja purkutyömailla. Materiaalit on usein kiinnitetty toisiinsa siten, että ne ovat hankalia irrottaa ehjänä toisistaan. Talon rakenteissa mahdollisesti oleva kosteus voi myös pilata materiaaleja. Etenkään kipsilevyä ei voida kierrättää uuden kipsilevyn valmistuksessa, mikäli se on päässyt kostumaan.
Rakennus- ja jätealan edustajia haastatellessa on noussut erityisesti esiin jätemäärän vähentäminen jo työmaan suunnitteluvaiheessa sekä jätteiden lajittelu jo sen syntypaikalla. Jätemääriä voisi saada vähennettyä suunnittelemalla etukäteen materiaalien virran tavarantoimittajilta työmaalle sekä materiaalien varastoinnin työmaalla. Materiaaleja tulisi tilata tarpeen mukaan. Nykyisin materiaalitarpeet saatetaan ylimitoittaa, jotta materiaalit eivät vain pääsisi loppumaan kesken. Tästä materiaalimäärästä jää kuitenkin usein ylijäämää, joka saattaa päätyä jätelavalle.
Jätteiden lajittelua syntypaikalla vaikeuttaa usein tilanpuute sekä työmaalla toimivien yritysten moninaisuus. Työmaan suunnitelmassa saattaa hyvinkin olla tarkat suunnitelmat jätteiden lajittelulle, mutta suunnitelma ei välttämättä kulkeudu rakennustyöläisille asti. Tähän vaikuttaa kommunikointi rakennuttajan, pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden välillä. Aliurakoitsijat tekevät useimmiten vain yhden vaiheen työmaalla, kuten esimerkiksi sähkötyöt tai ikkunoiden ja ovien asennuksen. Saapuessaan työmaalle uudet aliurakoitsijat tulisi aina perehdyttää kyseisen työmaan jätelajittelukäytäntöihin. Jätteiden lajittelu ja perehdytys lajitteluun tulisi olla vaadittuna urakkasopimuksessa rakennuttajan ja pääurakoitsijan välillä sekä pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan välillä.
Lajittelun ohjeistusta vaikeuttaa myös kielimuurit, sillä suomalaiset ovat harvoin ainoa kansallisuus työmailla. Mikäli lajitteluohjeet ovat kirjalliset, ne tulisi esittää myös muilla kuin suomen kielellä. Kielimuurilta voitaisiin välttyä kuvallisella tai esim. värikoodeihin perustuvalla ohjeistuksella, jolloin jokainen jäteastia olisi tietyn värinen, riippuen siitä mitä jätettä siihen on tarkoitus kerätä.
Projektin edetessä on noussut esiin myös asenteiden merkitys lajittelun onnistumiseen. Työmaalla työskentelevä henkilö ei välttämättä välitä lajittelusta, mikäli se tuottaa lisätyötä eikä lajittelua valvota. Tämä vaikuttaa etenkin urakkasopimuksella työskenteleviin työntekijöihin, jotka joutuisivat näkemään enemmän vaivaa samalla rahalla. Asenteisiin pystyisi parhaiten vaikuttamaan joko määräämällä jonkinlainen sanktio lajittelun laiminlyönnistä, tai vastaavasti jonkinlainen rahallinen bonus mikäli lajittelu onnistuu. Tällöin jokainen työntekijä pystyisi omalla toiminnallaan vaikuttamaan tuloihinsa.
-Rami 12.4.2017
Huhtikuun blogi
Kehitysideat
Projektin tavoitteena on ollut keksiä uusia keinoja rakennusjätteen määrän pienentämiseen ja lajittelun helpottamiseen. Vähentämällä rakennusjätteen, etenkin sekajätteen määrää, rakennusyritys voisi saavuttaa huomattavia säästöjä pienempien jätemaksujen muodossa. Näiden keinojen tulisi olla sellaisia, joita Ramboll Oy voisi hyödyntää konsultaatiopalveluna, asiakkainaan rakennusalan yritykset.
1. Keino: Ramboll voisi luoda sovelluksen, joka yhdistää rakennusalan ja jätealan yritykset. Sovelluksen avulla rakennusliike voisi etsiä itselleen sopivan jäteyrityksen haluamiensa kriteerien, esim. hinnan tai jätelajin perusteella. Ramboll voisi periä sovelluksen käytöstä esim. kuukausimaksun tai ns. välityspalkkion, kun rakennusliike tilaisi esim. jätelavan sovelluksen kautta. Vastaava sovellus löytyy jo Lassila&Tikanojalta. Heidän Raksanappi-sovelluksella rakennusliike voi esim. tilata jätelavan työmaalle. Raksanapilla voi kuitenkin tilata vain Lassila&Tikanojan palveluita, kun taas Rambollin sovelluksen voisi ottaa käyttöön kaikki rakennusalan ja jätealan yritykset.
2. Keino: Projektin aikana nousi esiin materiaalien varastointiin liittyvät ongelmat. Monet materiaalit ovat herkkiä kosteuden vaikutukselle. Monesti materiaaleja varastoidaan ulkona, sateelta suojaamatta. Varastointi olisi yksinkertaisimmillaan toteutettuna maasta korotettu pressutalli, jolloin materiaalit olisivat sateen suojassa ja irti maakosketuksesta. Ramboll voisi ohjeistaa varastoinnissa ja esim. vuokrata pressutalleja työmaille.
3. Keino: Materiaalien menekin arviointi saattaa olla hankalaa. Materiaaleja saatetaan tilata tarkoituksellisesti enemmän, kuin on laskettu, jotta materiaalien pilaantuminen tai hajoaminen ei
aiheuttaisi vajetta ja, että työmaalla ei aiheutuisi keskeytyksiä materiaalien vähyyden vuoksi. Työmaan valmistuessa materiaaleja saattaa kuitenkin jäädä yli, jolloin ylijäämä saattaa päätyä jätelavalle. Toisaalta mikäli materiaaleja ei ylimitoitettaisi, materiaaleja saatetaan joutua hakemaan lisää esim. hajoamisen vuoksi. Tämä taas aiheuttaa lisäkustannuksia, ja työt saattavat keskeytyä materiaaleja odottaessa.
Tähän ongelmaan Ramboll voisi kehittää samantapaisen palvelun, kuin Würthin Wücon- kontti. Wücon on Würthin työmaalle tai tuotantolaitokseen tuoma merikontti tai varastorakennus, johon tilaaja voi tilata kaikki tarvitsemansa tuotteet Würthin valikoimasta. Kun urakoitsijan tilauksen tehnyt tai työntekijä hakee jotakin varastosta, siellä oleva tietokone/tabletti rekisteröi varastosta viedyt tuotteet niissä olevan RFID- tunnisteen avulla. Jokaisella työntekijällä on mukanaan elektroninen tunniste, minkä avulla tietokone/tabletti tietää noudetun tavaran lisäksi myös henkilön, joka noutaa ne. Tietokone/tabletti on reaaliaikaisesti yhteydessä varaston materiaalisaldoihin, ja tarvittaessa suorittaa automaattisesti uuden tilauksen. Würthin työntekijä toimittaa tilatut tuotteet jopa seuraavaksi päiväksi.
Tämä menetelmä ehkäisee sekä liiallisen tavaran tilaamisen, että liian vähäisen tavaran toimittamisen ja sen myötä uuden tavaran odottamisen. Tämä menetelmä ehkäisisi myös mahdollista muuta hävikkiä henkilökohtaisen tunnistuksen ansiosta. Rambollin versio kontista/varastosta välittäisi tilauksen rakennustarvikeliikkeelle sekä kuljetusyritykselle, jotka toimittaisivat tilauksen. Tarvittaessa tilaus voisi ensin mennä esim. rakennusmestarin älypuhelimeen hyväksyttäväksi, jolloin vältyttäisiin turhilta artikkeleilta tilauksessa. Ramboll saisi hyötyä kontin kuukausi- tai kertamaksulla ja esim. pienellä provisiolla jokaisesta tehdystä tilauksesta.
4. Purkurakentamisessa materiaalien tehokas irrottaminen toisistaan on usein hankalaa. Tämä saattaa johtua rakentamistavasta, tai purkutyön osaamisesta. Ramboll voisi harkita erillistä konsultaatiopalvelua materiaalitehokkaaseen purkutyöhön. Palveluun voisi sisältyä esim. valistusta materiaalien käsittelystä sekä niiden arvosta. Tämän palvelun avulla rakennusyritys voisi vähentää sekajätteen määrää.
5. Kuten jo edellisessä blogikirjoituksessa mainittiin, jätteiden lajittelussa olisi paljonkin parannettavaa. Jätelavoja voisi jakaa esim. irrallisilla seinillä, tai lavan voisi täyttää isoilla säkeillä jolloin jokaisen säkkiin tulisi yhtä jätelajia. Jätelavat kannattaisi myös merkitä esim. värikoodeilla jolloin kyseisen lavan jätelaji selviäisi värikoodista. Tällä vältettäisiin kielimuureista johtuvat virheet lajittelussa. Työmaan sekajätelava tulisi sijoittaa kauimmaiseksi, jolloin jätteet päätyisi todennäköisemmin oikealle lavalle. Työmaalle voisi myös hankkia pienempiä astioita sellaisille jätteille, joiden määrä on selvästi vähemmän kuin lavallinen. Mikäli työmaan tila antaa myöten, siellä voisi olla myös jonkinlainen puristin esim. pahvijätteille ja muovijätteille.
- Rami 25.4
Toukokuun blogi
Jatkotutkimukset
Kaikenlaisen konsultoinnin ja erityisosaamisen tarve lisääntyy tulevaisuudessa rakennushankkeissa ja -työmailla. Konsulttia tarvitaan esimerkiksi purkutyöhön ja rakennusjätteen lajitteluun. Purkutyö vaatii tulevaisuudessa ympäristötekniikan ammattitaitoa. Työmaalle tarvitaan uuden jätelain myötä purkuasiantuntijoita. Ramboll voisi tarjota palveluinaan erityistä rakennusjätteen kierrättämiseen erikoistunutta purkusuunnittelijaa. Ympäristöasiat hallitaan työmaalla työmaakohtaisen ympäristösuunnitelman avulla. Ympäristösuunnitelmassa korostuvat tiedottaminen, jätehuollon toteutus ja asetettujen tavoitteiden seuranta. Purkusuunnittelija olisi mukana laatimassa työmaan ympäristösuunnitelmaa ja perehdyttämässä purku-urakoitsijaa ja työnjohtajaa valitsemaan oikeat jätekeräimet rakennusjätteen lajittelussa sekä ohjeistamaan työmaan työntekijöitä materiaalikierrätyksen tärkeydestä. Kierrätyksen onnistuminen on lähinnä vain asennekysymys. Asenteen parantamiseen vaikuttaisi tutkimusten mukaan työntekijöiden kannustaminen palkitsemisjärjestelmällä.
Rakennusliikkeitä haastattelemalla selvisi, että esimerkiksi CLT- ja muut elementtirakentamiset vähentävät urakkajätteen syntyvää määrää itse rakennustyömaalla. Jätettä syntyy elementtien valmistuksessa ja ne ovat heti valmiina valmistajalla uudelleenkierrätettäväksi, jos mahdollista. Ramboll voisikin konsultoida elementtirakentamisen hyötyjä rakennusalalla. Suurta kehitystä ja tutkimustyötä vaativat kuitenkin erityisesti jätteen syntypaikkalajittelu ja keräily. Jätekeräyskustannuksia voitaisiin vähentää kierrättämällä rakennusjätettä jo paikan päällä, kuten esimerkiksi villoja ja muottipuuta voidaan käyttää heti uudestaan työmaalla paikkauksiin. Tärkeää kustannussäästöä syntyisi kehittämällä keräysastioita, suursäkkejä ja lavoja. Tietolähteiden perusteella todettiin, että jätelavojen suunnitteluun ja uudelleenmuotoiluun olisi tarvetta ja huomattiin, että perinteisten lavojen jakaminen esimerkiksi kahtia mahdollistaisi, että lavan toiseen osaan kerätään esimerkiksi painavaa kattohuopajätettä ja toiseen osaan jotain kevyempää esimerkiksi kipsilevyjätettä tiiviimmin. Kipsilevyjäte voi olla hyvinkin pientä palakokoa ja sen keräykseen ainakin soveltuisi lokerolava keräystä varten. Tietolähteiden mukaan painavamman eli tiiviimmän jätteen jätekustannussäästöillä voidaan tasata jätekuljetuskustannuksia tehokkaasti. Markkinoilla on erilaisia lokerolavoja, mutta lokeroiden kokorajoitukset ovat esteenä erikokoisille jätelajikkeille.
Rakennustyömaiden pakkauspuun kierrättämistä olisi myös kehitettävä. Puujätettä syntyy työmailla paljon ja sen kierrättäminen on koettu haasteelliseksi. Pakkauspuu on iso osa rakennustyömaan puujätettä. Puujätteen käsittely tulisi olla turvallista, ja, koska turvallisuus tavallisesti nostaa kustannuksia, kun käsitellään esimerkiksi naulaisia ja karkeasti työstettyjä Euro- ja Fin-lavoja. Pitäisi olla helppo ratkaisu saada Euro- ja Fin-lavat takaisin tuotteen valmistajille ja pakkausteollisuuteen.
Rakennusjätettä syntyy työmailla siitäkin huolimatta, että saataisiin minimoitua ylimääräisen materiaalin tilaukset työmaille. Sekä rakennusjätteen että tilatun materiaalin logistiikkaan tulisi tutkia tietoteknisten sovellusten ja ohjelmien toimivuutta ja kehittää Rambollille oma tai omia sovelluksia, jotka yhdistävät rakennustyömaan, jätealan yrityksen ja materiaalien tarjoajat toisiinsa. Jatkotutkimuksia ajatellen kannattaisi lähteä suunnittelemaan ja rakentamaan sovellusta yhdessä tietotekniikan ja mekatroniikan insinööriopiskelijoiden kanssa. Sovelluksen tueksi kannattaisi tutkia patentteja ja rakentaa materiaalikontti materiaalitilauksia varten ja linkittää sen toiminta yhdessä sovellukseen.
Rakennusjätteen vähentämisessä on paljon suunnittelu- ja toteutustyötä. Tämä projekti toimii varmasti hyvänä pohjana seuraavalle kehitysprojektille Lahden ammattikorkeakoulun kiertotalouden väyläopinnoissa syksyllä 2017.
Jasmin 4.5.2017